Valtakunnalliseeen leväseurantaan kuuluvia havaintopaikkoja on Keski-Savon ympäristötoimen alueella 13 kappaletta. Levätilannetta seurataan havaintopaikoilla viikoittain kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin saakka. Sinilevän määrä arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei levää) – 3 (erittäin runsaasti sinilevää).
Viikoittain levähavaintopaikoilta tiedot lähetetään valtakunnalliseen Järviwiki palveluun, josta tiedoista koostetaan valtakunnallinen leväkatsaus. Ajantasaiset tarkkailupaikkakohtaiset tiedot järvien levätilanteesta katsottavissa Järviwiki palvelussa. (www.jarviwiki.fi).
Sinilevät
Levien massaesiintymät (sinileväkukinnat) sekä pohjan ja verkkojen limoittuminen ovat yleisimmät levien aiheuttamat haitat vesissä. Suurin osa leväkukinnoista on sinilevien eli syanobakteerien aiheuttamia. Sinilevien massaesiintymiä tavataan etupäässä rehevöityneissä vesistöissä, mutta sinileviä esiintyy myös luonnontilaisissa vesissä.
Sinilevän määrä rannoilla ja veden pinnalla voi vaihdella huomattavasti sääolojen mukaan. Tyynellä säällä levää voi kertyä veden pinnalle runsaasti. Sinileväesiintymiä on eniten keski- ja loppukesän aikaan vesien ollessa lämpimimmillään, mutta niitä voi esiintyä kevättalvesta lähtien myöhään syksyyn saakka.
Keski-Savon Ympäristötoimi muistuttaa, että yleensä sinilevät alkavat lisääntyä juhannuksen jälkeen vesien lämmetessä. Sisävesissä tavattavat sinilevälajit voivat tuottaa myrkkyjä, ja sinileväesiintymiin on aina suhtauduttava mahdollisesti myrkyllisinä. Jos veden seassa näkyy pieniä määriä sinilevähippuja, siinä voi vielä uida. Pieniä lapsia ja lemmikkieläimiä ei kuitenkaan pidä päästää rantaan silloin, kun vedessä näkyy sinilevää, jotta he eivät niele leväpitoista vettä.
Sinilevää sisältävää vettä ei myöskään pidä käyttää löylyvetenä saunassa, koska myrkyt voivat vaikuttaa voimakkaasti hengitysteihin joutuessaan. Sinilevämyrkyt eivät häviä vedestä keittämällä. Selvästi vihreäksi värjäytyneessä vedessä ei ole syytä uida.